Vaitiolo ja puhumattomuus

On mulla taas mietteet. Menee järki omaan itseeni kun on osaa enkä uskalla puhua niin paljon kun haluaisin. Tulee jo uniinkin tämä asia. Vituttaa niin suunnattomasti. Smaltalkin kyllä sujuu mutta itse asia ei näemän suju sitten millään. Miksi pitää pelätä kaikkia ja kaikkea koko ajan niin paljon. Mie ja minun muuri, kukahan senki sais rikottua? En ole oma ITSENI, ja sekin vituttaa. Miksi pitää olla niin pöljä että antaa mennä asiat näin huonolle mallille. Suojelen itseä kaikelta pahalta ja paskalta.